Join-bioerko-hankkeemme Uruguayn opinto- ja yhteisty\u00f6matkan yksi p\u00e4\u00e4teemoista oli paikalliseen mets\u00e4teollisuuteen ja -talouteen tutustuminen. Reilun viikon matkallamme saimmekin huhtikuussa 2022 tutustua laajasti Uruguayn eri mets\u00e4alan toimijoiden toimintaan. Fray Bentosissa p\u00e4\u00e4simme vierailemaan UPM-kymmene Oyj:n vuonna 2007 toimintansa aloittaneeseen sellutehtaaseen, maan keskiosissa sukelsimme puolestamme syv\u00e4lle plantaasimetsien siimekseen ja INIA:lla (Instituto Nacional de Investigaci\u00f3n Agropecuaria) saimme kuulla paikallisesta mets\u00e4alan tutkimuksesta.<\/p>\n
Uruguay on perinteisesti tunnettu maatalousmaana. Soija- ja maissipellot sek\u00e4 erityisesti karjanlaidunnus n\u00e4kyiv\u00e4tkin vahvasti maisemassa heti kun poistuimme maan p\u00e4\u00e4kaupungin, Montevideon, leppoisasta sykkeest\u00e4. Paikallisten oppaidemme mukaan karja saa Uruguayissa tyypillisesti laiduntaa hyvin vapaana maan mittavilla ruohoalueilla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 karja onkin hyv\u00e4kuntoista, mik\u00e4 meinaa aiheuttaa ongelmaa lihantuotannossa, sill\u00e4 liha jalostuu niin sanotusti turhan sitke\u00e4ksi. Viimeisten vuosikymmenten aikana maatalouden rinnalle on kuitenkin yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tullut mets\u00e4talous, jonka kehityksen voidaan ajatella alkaneen virallisesti vuoden 1987 lakiuudistuksesta. Tuon lakiuudistuksen tavoitteena oli houkutella ulkomaisia sijoittajia Uruguayhin ja sen se on my\u00f6s saanut aikaan.<\/p>\n
Ennen 1980-luvun lakiuudistusta mets\u00e4alan toiminta Uruguayssa oli melkoisen pienialaista. Lakiuudistuksen j\u00e4lkeen maahan on virrannut tasaiseen tahtiin uusia toimijoita, joita hyv\u00e4t tuotantomahdollisuudet ovat houkutelleet. Uruguay on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi maailman johtavia selluntuottajamaita. UPM-kymmene Oyj:n sellutehdas Fray Bentosissa oli maan ensimm\u00e4inen massiivinen selluntehdasinvestointi. Tehdas tuottaa vuodessa noin 1,3 miljoonaan tonnia sellua ja se ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin 200 henke\u00e4. Tehdas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 raaka-aineenaan eukalyptusta, jota tuotetaan tehtaan tarpeisiin plantaasiviljelmill\u00e4. Osa n\u00e4ist\u00e4 plantaaseista on yrityksen omassa omistuksessa. Puuplantaaseiksi muunnetut maa-alueet ovat alun perin olleet sellaisia, jotka eiv\u00e4t ole kelvanneet muuhun hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Plantaasiviljelmiin p\u00e4\u00e4simme ihan konkreettisesti tutustumaan maan keski- ja pohjoisosissa, jossa sijaitsee my\u00f6s suurin osa maan sahateollisuudesta. Plantaasien puista noin 80 prosenttia on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eukalyptusta ja noin 20 prosenttia m\u00e4nty\u00e4, mutta kuulemamme mukaan tilanne on muuttumassa nykyist\u00e4kin enemm\u00e4n eukalyptuksen eduksi l\u00e4hitulevaisuudessa, sill\u00e4 m\u00e4ntyviljelmi\u00e4 korvataan yh\u00e4 useammin eukalyptuksella. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n lienee se, ett\u00e4 m\u00e4nnyist\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n Uruguayssa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n vain j\u00e4rein, sahateollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4 tukkiosa, kuituosan j\u00e4\u00e4dess\u00e4 pinoina metsiin maatumaan kustannustehokkaan k\u00e4ytt\u00f6muodon puuttuessa. Puun kuljettamisen kerrottiin olevan yksinkertaisesti liian kallista m\u00e4ntykuitupuun hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n
Suomalaiseen mets\u00e4nhoitoon verrattuna yksi Uruguayn erikoisuuksista on se, ett\u00e4 plantaaseilla joudutaan taimivaiheessa tekem\u00e4\u00e4n hein\u00e4ntorjunnan lis\u00e4ksi muurahaistorjuntaa. Ilman torjuntaa taimet p\u00e4\u00e4tyisiv\u00e4t muurahaisten ravinnoksi. Torjuntaa tehd\u00e4\u00e4n edelleenkin sek\u00e4 perinteisemm\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4, eli hevosen avustuksella, mutta my\u00f6s moottoripy\u00f6r\u00e4n sel\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 valitettavasti emme p\u00e4\u00e4sseet todistamaan vierailumme aikana.<\/p>\n
Mets\u00e4ntutkimukseen liittyen meille selvisi INIA:n tutkimuslaitoksella, ett\u00e4 mets\u00e4asioiden tutkimukseen on viime aikoina tullut ns. uusia tutkimusaloja tai -linjoja. Muun muassa mets\u00e4tuhojen tutkimukseen on alettu kiinnitt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tarkempaa huomiota. Matkamme varrella n\u00e4immekin mm. muutamia mustia plantaasialueilta, joilla mets\u00e4palo oli selke\u00e4stikin riehunut. Mets\u00e4tuhot ovat siis aivan samanlaista arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6s maapallon toisella puolella kuin meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Euroopassakin. Uruguayn mets\u00e4teollisuuden laajentuessa tulevan vuoden aikana kolmannella maailmanluokan sellutehtaalla mets\u00e4alan tutkimukseen panostaminen kuulostikin meid\u00e4n biotalousammattilaisten korvaan todella hyv\u00e4lt\u00e4 ratkaisulta. Maan omien luonnonvaraisten puulajien hy\u00f6dynt\u00e4minen olisi esimerkiksi yksi aihe, jota my\u00f6s paikallisten mets\u00e4ammattilaisten mielest\u00e4 kannattaisi tutkia tarkemmin. Asiantuntijajoukkomme j\u00e4i my\u00f6s pohtimaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 m\u00e4ntykuitupuuta ja muita mets\u00e4talouden sivuvirtoja. Mit\u00e4 mahdollisuuksia ne tarjoaisivatkaan?<\/p>\n
Kirjoittajat: <\/em><\/p>\n Sini Rantanen, Anniina Kontiokorpi, Karelia-ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n Senni Pyk\u00e4l\u00e4inen, <\/em>It\u00e4-Suomen yliopisto <\/em><\/p>\n Kasperi Vuorikari, Harri Auvinen, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n Aiheeseen liittyv\u00e4t blogikirjoitukset:<\/strong><\/p>\n https:\/\/www.biotalouskoulutusitasuomi.fi\/yhteistyota-yli-valtameren-ja-aikaerojen\/<\/a> Join-bioerko-hankkeemme Uruguayn opinto- ja yhteisty\u00f6matkan yksi p\u00e4\u00e4teemoista oli paikalliseen mets\u00e4teollisuuteen ja -talouteen tutustuminen. Reilun viikon matkallamme saimmekin huhtikuussa 2022 tutustua laajasti Uruguayn eri mets\u00e4alan toimijoiden toimintaan. Fray Bentosissa p\u00e4\u00e4simme vierailemaan UPM-kymmene Oyj:n vuonna 2007 toimintansa aloittaneeseen sellutehtaaseen, maan keskiosissa sukelsimme puolestamme syv\u00e4lle plantaasimetsien siimekseen ja INIA:lla (Instituto Nacional de Investigaci\u00f3n Agropecuaria) saimme kuulla paikallisesta mets\u00e4alan […]<\/p>\n","protected":false},"author":95,"featured_media":3467,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[1,156],"tags":[],"class_list":["post-3464","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kaikki","category-kansainvalinen-yhteistyo"],"acf":[],"yoast_head":"\n
\nhttps:\/\/www.biotalouskoulutusitasuomi.fi\/suomalaisen-osaamisen-vientia-valtameren-taakse\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"