It\u00e4-Suomen yliopisto, It\u00e4-Suomen Biopankki ja tutkimusl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 yrityksi\u00e4 on mukana Suomeen perustetussa tutkimusekosysteemiss\u00e4, jossa kehitet\u00e4\u00e4n uudenlaisia nanobioteknologisia ratkaisuja vaikeiden etenevien sairauksien hoitoon ja varhaiseen diagnostiikkaan.<\/p>\n
Uudessa tutkimusekosysteemiss\u00e4 maan johtavat tutkimusorganisaatiot yhdist\u00e4v\u00e4t voimansa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun, Orion Pharman sek\u00e4 nanoteknologia-alan PK-yritysten kanssa. Business Finlandin sek\u00e4 yhteens\u00e4 13 konsortiopartnerin rahoittaman tutkimuskokonaisuuden (EVE \u2013 EV Ecosystem for Theranostic Platforms -ekosysteemi<\/em>) p\u00e4\u00e4tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, voidaanko solunulkoisia vesikkeleit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 keskushermostoa rappeuttavien sairauksien sek\u00e4 sy\u00f6v\u00e4n diagnostiikassa ja hoidossa.<\/p>\n Solunulkoiset vesikkelit (extracellular vesicles, EV) ovat nanokokoisia partikkeleita, joita nykyk\u00e4sityksen mukaan kaikki solut tuottavat. Solunulkoisten vesikkelien avulla solut voivat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 molekyylej\u00e4 solujen viestiess\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. N\u00e4iden vesikkelien merkitys niin terveyden kuin erilaisten sairauksien kannalta on parhaillaan eritt\u00e4in aktiivisen tutkimuksen kohteena.<\/p>\n It\u00e4-Suomen yliopistosta tutkimusekosysteemiin osallistuvat professori Tarja Malmin, tutkimusjohtaja Riikka Martikaisen ja professori Arto Mannermaan tutkimusryhm\u00e4t. \u2013 Tutkimusekosysteemiss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yliopiston tutkimusryhmien osaamista vesikkelibiologian, kantasolutekniikoiden ja translationaalisen neurotieteen ja -sy\u00f6p\u00e4tutkimuksen osalta, Tarja Malm kertoo.<\/p>\n Lis\u00e4ksi ekosysteemihanke hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 laajamittaisesti biobankkimateriaalia erityisesti biomarkkeritutkimuksessa. Hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s varmistamaan, ett\u00e4 tulevaisuudessa ker\u00e4tyt n\u00e4ytteet soveltuvat mahdollisimman hyvin my\u00f6s vaativaan vesikkelitutkimukseen.\u00a0 \u2013 Pyrimme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hankkeessa uusia, erityisesti EV-tutkimukseen soveltuvia kantasolumalleja, kertoo kantasolukeskuksen johtaja Riikka Martikainen.<\/p>\n \u2013 Selvit\u00e4mme vesikkelien roolia sy\u00f6p\u00e4kasvaimen mikroymp\u00e4rist\u00f6n solujen v\u00e4lisess\u00e4 viestinn\u00e4ss\u00e4, valottaa Arto Mannermaa sy\u00f6p\u00e4tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n \u00ad\u2013 Tutkimusekosysteemin odotetaan synnytt\u00e4v\u00e4n uutta Kuopio-l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 liiketoimintaa, jolla on kansainv\u00e4list\u00e4 kasvupotentiaalia, hankkeessa toimiva dosentti Mikko Turunen toteaa.<\/p>\n It\u00e4-Suomen yliopiston kokonaisbudjetti hankkeessa on 1,5 miljoonaa euroa.<\/p>\n Orionin tutkimuksen ja l\u00e4\u00e4kekehityksen painopistealueita ovat keskushermostosairaudet, sy\u00f6p\u00e4 sek\u00e4 geenimutaatioista aiheutuvat harvinaissairaudet.<\/p>\n \u2013 Solunulkoiset vesikkelit tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden l\u00e4\u00e4keaineiden kuljetukseen veriaivoesteen yli keskushermostoon ja toisaalta sy\u00f6p\u00e4kudokseen. Osana EV-ekoysteemi\u00e4 yhdess\u00e4 suomalaisten akateemisten tutkimusryhmien ja muiden yritysten kanssa tutkimme solunulkoisia vesikkeleit\u00e4 mahdollisina l\u00e4\u00e4keainekuljettimina ja biomarkkereina, kertoo Senior Manager, Strategic Development Jyrki Lehtim\u00e4ki Orion Pharman tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatiosta.<\/p>\n Veripalvelu prosessoi vuosittain noin 200 000 luovutettua kokoveriyksikk\u00f6\u00e4 punasolu- ja verihiutalevalmisteiksi sek\u00e4 plasmaksi, josta valmistetaan l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 immuuni- ja hyytymistekij\u00e4vajausten hoitoon.<\/p>\n \u2013 L\u00e4hdemme nyt selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko verisolujen tuottamilla solunulkoisilla vesikkeleill\u00e4 erityisominaisuuksia, joita voitaisiin terapeuttisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaikeissa sairauksissa, kertoo hanketta vet\u00e4v\u00e4 Veripalvelun tuotekehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Saara Laitinen.<\/p>\n \u2013 Jos solunulkoiset vesikkelit toimisivat l\u00e4\u00e4kekuljettimina, syntyisi mahdollisuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 luovutettua verta viel\u00e4 entist\u00e4kin monipuolisemmin potilaiden hoidossa, Laitinen toteaa.<\/p>\n Kolmivuotisen hankkeen keskeisi\u00e4 tavoitteita on my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 teknisi\u00e4 valmiuksia sek\u00e4 tuotanto- ja laadunvalvontamenetelmi\u00e4, jotta verisoluper\u00e4isten solunulkoisten vesikkelien hy\u00f6dynt\u00e4minen olisi mahdollista.<\/p>\n Suomessa on panostettu nanoteknologian tutkimukseen ja kehitykseen teollisuudessa jo 1990-luvulta l\u00e4htien. Konsortion yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 olemassa olevia nanoteknologioita soveltuviksi biologisen materiaalin tutkimukseen. Hankkeen on my\u00f6s tarkoitus toimia kasvualustana alan kotimaisille PK- ja start up -yrityksille kohti nanobiol\u00e4\u00e4ketieteen globaaleja markkinoita.<\/p>\n \u2013 EV-konsortiossa PK-yritykset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n konsortion laajaa osaamista uusien teknologioiden ja sovellusten tutkimuksessa, kehitt\u00e4misess\u00e4 ja kaupallistamisessa. Meid\u00e4n yrityksemme osaamisen painopisteet ovat laitekehityksess\u00e4, joten yhteisty\u00f6 hankkeen eri toimijoiden kanssa auttaa ohjaamaan omaa sovelluskehityst\u00e4mme toimialan tarpeita vastaavaksi, kertoo toimitusjohtaja Mari Tenhunen Timegate Instruments Oy:st\u00e4.<\/p>\n Hankkeen valmistelua edelsi Business Finlandin rahoittama Co-Creation -hanke, jonka vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Marjo Yliperttula Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.<\/p>\n Konsortion muodostavat 13 partneria, joilla on aktiivinen kansainv\u00e4linen tutkimusyhteisty\u00f6 nanoteknologian alueella. Yrityksist\u00e4 Veripalvelun ja Orion Pharman lis\u00e4ksi mukana ovat FinnAdvance, Kaivogen, Timegate Instruments, UPM Biomedicals, Bionavis, It\u00e4-Suomen Biopankki ja Afekta. Vahvan tutkimuksellisen pohjan hankkeeseen tuovat Helsingin yliopiston Marjo Yliperttulan, Tapani Viitalan ja Pia Siljanderin tutkimusryhm\u00e4t, It\u00e4-Suomen yliopiston Tarja Malmin, Riikka Martikaisen ja Arto Mannermaan tutkimusryhm\u00e4t, Tampereen yliopiston Elina Vuorimaa-Laukkasen tutkimusryhm\u00e4 sek\u00e4 VTT Oulun Leena Hakalahden tutkimusryhm\u00e4.<\/p>\n Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n Tarja Malm, professori, It\u00e4-Suomen yliopisto, p. +358 403552209, tarja.malm (at) uef.fi<\/p>\n Saara Laitinen, tuotekehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, p. 029 300 1695 saara.laitinen (at) veripalvelu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" It\u00e4-Suomen yliopisto, It\u00e4-Suomen Biopankki ja tutkimusl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 yrityksi\u00e4 on mukana Suomeen perustetussa tutkimusekosysteemiss\u00e4, jossa kehitet\u00e4\u00e4n uudenlaisia nanobioteknologisia ratkaisuja vaikeiden etenevien sairauksien…<\/p>\n","protected":false},"author":157,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1621","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized-fi"],"acf":[],"yoast_head":"\nMukana useita tutkimusryhmi\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistosta<\/h3>\n
Luovutetusta verest\u00e4 saadaan vesikkeleit\u00e4<\/h3>\n
Suomalainen nanoteknologia biol\u00e4\u00e4ketieteen kehityksen moottoriksi<\/h3>\n
Mukana 13 konsortiopartneria<\/h3>\n