Työelämä
Metsäsektori työllistää noin 50 000 suomalaista, mutta välilliset työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna metsäsektorin suoriin työllisyysvaikutuksiin. Työllisyys metsäsektorilla tulee lähivuosina kasvamaan, sillä biotalouden kasvumahdollisuudet ovat Suomessa hyvät ja maata pidetäänkin biotalouden edelläkävijänä. Hallituksen kärkihankkeena biotalouden kehittäminen, mikä edistää kestävää kehitystä niin taloudellisesti, ekologisesti että sosiaalisesti.
Suomen biotalousstrategian avulla pyritään luomaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja niin kansallisiin että kansainvälisiin ongelmiin. Talouskasvu sekä uudet työpaikat turvaa Suomen tulevaisuuden. Biotalousstrategian tavoitteena onkin luoda 100 000 uutta työpaikkaa ja nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon 2025 mennessä
Olen ollut nyt vajaan vuoden verran Energiavirastossa Uusiutuvan energian ryhmässä, jonka päätehtäviä on vastata uusiutuvan energian tukijärjestelmien käytännön hallinnoinnista.
Lyhyesti työnkuva:
Olen ollut nyt vajaan vuoden verran Energiavirastossa Uusiutuvan energian ryhmässä, jonka päätehtäviä on vastata uusiutuvan energian tukijärjestelmien käytännön hallinnoinnista. Toimin taloudellisessa tiimissä ylitarkastajana ja käsittelen sähkön tuotantotuen maksuun liittyviä maksatushakemuksia sekä hyväksymishakemuksia uusien voimalaitosten hakeutuessa syöttötariffijärjestelmään. Omana vastuualueenani on myös metsähakkeeseen liittyvän tuotantotuen rajauksen toimeenpano ja ohjeistus toimijoille.
Opinnot
Opiskelin liiketaloudellista metsäekonomiaa Helsingin yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelin varsinaisen opintokokonaisuuden ohella sivuaineena ympäristöekonomiaa, jossa oli vielä laajempi näkökulma luonnonvaratalouteen. Sen ohella opiskelin joustavan opinto-oikeuden piirissä rahoitusta silloisessa HSE:ssä. Ajatuksena oli laajentaa kaupallisia opintoja, jotta eväitä olisi tarvittaessa myös perinteisen metsäalan ulkopuolisiin tehtäviin.
Koska selvää haaveammattia ei ollut mielessä lukion jälkeen, halusin opiskella jotakin poikkitieteellistä mutta konkreettista, joka tarjoaisi monipuolisia uramahdollisuuksia. Pidin metsäekonomiaa mielenkiintoisena yhdistelmänä luonnontieteitä ja kauppatieteitä. Metsiin liittyy Suomessa myös yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä, koska metsät ovat yksityisomistuksesta huolimatta kansallisomaisuutta. Varsinaista metsätaustaa minulla ei ole, mutta nautin toki luonnossa liikkumisesta.
En ollut varsinainen opiskelija-aktiivi vaikka olinkin mukana Metsäylioppilaat ry:n alaisessa metsäopintojen edistämisrahaston toiminnassa. Hyytiälässä pidetyt kenttäkurssit ensimmäisenä kesänä olivat loistavaa aikaa, jossa oppi paljon konkreettista ja se myös liimasi kurssin tiiviisti yhteen. Intensiivisen kesän jälkeen oli helppo jatkaa opiskelua tutussa porukassa ja täydentää kesällä kertynyttä hyvää perustietämystä metsänhoidosta ja metsäekologiasta taloustieteellisellä ja kaupallisella näkökulmalla.
Ura
Olin opintojen aikana monenlaisissa kesätöissä, mutta vasta opiskelujen loppuvaiheessa ne liittyivät metsäalaan. Tein lyhyenä projektityönä yhteenvedon Suomen metsätieteellisen seuran omaisuudesta ja olin pro gradu-työntekijänä silloisessa Metsäntutkimuslaitoksessa. Pääsin kesätöihin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon, kun olin viimeistelemässä graduani metsäpolitiikan ohjauskeinojen arvioinnista. Vuonna 2009 valmisteltiin metsäalan organisaatioiden uudistamistyötä ja tein aiheeseen liittyen selvitystä metsätalouden julkisen rahoituksen panoksista ja suoritteista eri organisaatioissa ja rahoitusmuodoissa.
Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat Tapiossa ja minut vakinaistettiin parin vuoden jälkeen. Sain osallistua monipuolisesti erilaisiin projekteihin, joissa kehitettiin esimerkiksi korjuujälkikriteeristöä turvemaille ja suunniteltiin erilaisia työkaluja metsätalouden kannattavuuden arviointiin, jotta metsänkäsittelypäätöksissä painaisivat entistä enemmän eurot eikä kuutiometrit. Maastotöitä riitti metsän- ja luonnonhoidon laadunarvioinnissa, joka oli osa metsäyritysten laatutyötä. Pääsin myös päivittämään metsän arvonmäärityksessä käytettävän summa-arvomenetelmän taulukkoarvoja sekä osallistuin erilaisten koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tapio oli loistava näköalapaikka metsäalaan, koska yhteistyökumppaneina oli julkishallintoa, tutkimusorganisaatioita sekä metsäteollisuutta. Olin Tapiossa noin viisi ja puoli vuotta ennen siirtymistäni Energiavirastoon.
Olen ollut nyt vajaan vuoden verran Energiavirastossa Uusiutuvan energian ryhmässä, jonka päätehtäviä on vastata uusiutuvan energian tukijärjestelmien käytännön hallinnoinnista. Toimin taloudellisessa tiimissä ylitarkastajana ja käsittelen sähkön tuotantotuen maksuun liittyviä maksatushakemuksia sekä hyväksymishakemuksia uusien voimalaitosten hakeutuessa syöttötariffijärjestelmään. Omana vastuualueenani on myös metsähakkeeseen liittyvän tuotantotuen rajauksen toimeenpano ja ohjeistus toimijoille. Jatkossa sähköntuottajien tulee siis tarvittaessa osoittaa metsähakkeen alkuperä. Seurannan tarkoituksena on varmistua, että polttoon ohjatulle jalostuskelpoiselle puulle maksetaan vain alennettua tukea. Nykyinen työnkuvani on siis paljon tarkemmin määritelty kuin aiemmin ja on virkistävää paneutua yksityiskohtaisemmin rajatumman vastuualueen kysymyksiin.
Työssä oppii paljon konkreettista, mutta opinnot ovat antaneet hyvän pohjan, josta ponnistaa. Tapiossa sain hyödyntää kaikkea perinteistä metsäosaamista metsänhoidosta metsien arvottamiseen. Nykyisissä työtehtävissä on ollut hyötyä myös erilaisten investointien kannattavuuden arvioinnista ja rahoittamisesta. Myös vaikutus- ja vaikuttavuusarvioinnista voi olla hyötyä, kun uusia uusiutuvan energian tukijärjestelmiä ollaan nyt miettimässä.
Miksi kannattaisi lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Metsillä on edelleen keskeinen rooli Suomen taloudessa ja yhteiskunnassa, mutta niiden merkitys kasvaa myös kansainvälisesti. Uskon, että metsäalaa opiskelleille löytyy jatkossakin kiinnostavia ja monipuolisia tehtäviä Suomesta mutta myös ulkomailta. Jokainen voi myös etsiä mieleisen näkökulmansa, mistä lähteä rakentamaan omaa osaamistaan.
Tällä hetkellä olen siirtymässä vihreästä biotaloudesta siniseen biotalouteen eli metsästä järviin ja kaloihin. Koordinoin ja valmistelen Luonnonvarakeskuksen SYKE:n työryhmän kanssa kansallista kehityssuunnitelmaa eli tiekarttaa siniselle biotaloudelle ja samalla myös koordinoin pohjoismaista sinisen biotalouden tiekartan valmistelemista.
Opinnot
Kaksi asiaa on jäänyt mieleen, miksi lähdin opiskelemaan metsätieteitä. Äidin puolelta suvulla on metsää Itä-Suomessa. Olen aina tykännyt ulkotöistä ja vähän yli kymmenen vuotiaasta lähtien olen ollut isäni mukana tekemässä metsätöitä, kuten raivaamassa ja istuttamassa.
Intistä lomilla ollessani kaverini kertoi hakevansa opiskelemaan metsätieteitä. Selailin hänen opinto-oppaasta metsätieteiden hakuvaihtoehdon ja siinä tuli mieleeni, että metsänhoitajan työt voisivat olla kiinnostava ammatti.
Opiskelin pääaineena metsäekonomiaa ja sivuaineeksi valitsin metsänarvioimisen sen käytännön läheisyyden takia. Opintoihin olisin halunnut enemmän käytännön opetusta ja vähemmän sitä, että samoilla kursseilla käytiin läpi samoja luentomuistiinpanoja vuodesta toiseen. Kävin pakollisen Hyytiälän kenttäkurssin lisäksi Siilijärvellä metsäteknologian kurssilla. Opintoajoilta on jäänyt varsinkin mieleen muutamat proffat, jotka olivat ihmisläheisiä ja kannustivat lähtemään maailmalle. Opiskeluaikoina monenlaiset vapaa-ajan tapahtumat ovat jääneet positiivisesti mieleen.
Ura
Opintojen loppuvaiheessa, kun tein gradua Metlalle pääsin samalla tutkimusprojektiin avustavaksi tutkijaksi vaihteleviin työtehtäviin. Kun sain gradun valmiiksi, Metlalta vapautui metsätilastoasiantuntijan paikka, mihin hain ja pääsin. Gradua tehdessä Metlan työympäristö tuntui viihtyisältä ja työnteossa sai käyttää luovuutta ja akateemista vapautta, mikä taas innosti hakemaan vakituista töitä Metlalta.
Valmistumisen jälkeen olin tilastohankkeessa riviasiantuntijana. Muutaman vuoden kuluttua tästä pääsin vastaamaan metsätilaston informaatiopalveluprojektista (Metlan Metinfo-palvelu). Kun tilastopäällikkö, joka oli esimieheni, siirtyi metsätilastoasiantuntijaksi Luxemburgiin kolmeksi vuodeksi, minä siirryin hänen sijaisekseen vastaamaan metsätilastoista. Kolme vuotta työskentelin tilastopäällikön sijaisena, minkä jälkeen tilastopäällikkö palasi Suomeen töihin ja minä lähdin vuorostani Euroopan metsätilastovastaavaksi Eurostatiin Luxemburgiin vuonna 1999 . Työnkuvaan kuului paljon kansainvälistä yhteistyötä mm. YK:n järjestön UN-ECE:n ja FAO:n sekä ITTO:n kanssa. Noin kolmen vuoden jälkeen palasin Suomeen Metlan Helsingin yksikön päälliköksi. Tämän jälkeen siirryin vuonna 2004 IUFRO:n projektin Global Forest Information Service projektin http://www.gfis.net/gfis/en/en/ koordinaattoriksi Wieniin, jossa työskentelin kaksi vuotta. Tämän jälkeen siirryin takaisin Metlaan, jossa jatkoin etänä GFIS-koordinaattorin tehtäviä saaden matkustella työtehtävissä ympäri maailmaa. Toimin edelleen GFIS-projektin koordinaattorina, mutta nykyään vain osa-aikaisena tehtävänä.
Metlassa pystyni ideoimaan vapaasti ja käyttämään kehitysprojekteissa omaa luovuutta. Metlalla työskennellessäni olin useassa asiakkuus- ja palvelujen kehittelyprojekteissa vastaavana. Lisäksi olen ollut useassa asiantuntijatehtävässä kuten SITRA:n vetämässä kansainvälisessä luonnonvarastrategiassa, luonnonvaraselonteossa sekä Suomen biotalousstrategiassa. Kun Metla fuusioitui, siirryin Metlalta Lukelle. Sinisen biotalouden tiekartan koordinointi kansalliselle ja pohjoismaiselle tasolle on jatkumoa vihreän biotalouden asiantutijatehtäville.
Opinnot antoivat hyvän pohjan ensimmäisille työtehtävilleni, mutta myöhemmin sittemmin eri työtehtävät ja niihin liittyneet haasteet ovat pätevöittäneet minua kohti seuraavia tehtäviä. Opinnoissa hankitaan valmentavaa tietoa työelämään ja opinnot luovat pohjatiedon, mutta työtehtäviin tarvittava tieto on opittu työnteon kautta.
Miksi kannattaa lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys ovat maapallon ja meidän tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä kysymyksiä niin paikallisesti kuin globaalisti. Metsäsektorilla on merkittävä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja biotalouden mahdollisessa menestyksessä. Metsäsektorin rooli on kasvanut niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmalla. Opiskelemalla metsätieteitä sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan tähän kehityskulkuun.