”Tutkimus uusista eläinlajeista”
Oppimiskokonaisuuden esittely
Kehittäjät: Tomi Huusko, Niko Hyytiäinen, Juha Ihalainen, Heli Koivula, Satu Korhonen
Toimittajat: Petja Hämäläinen ja Katja Jauhiainen
Aiheet: eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin, ihmisen vaikutus luonnonympäristöjen muutoksiin, lajien ekologia ja vuorovaikutussuhteet, ihmisen vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelussa, kartan symbolit ja mittasuhteet, suuntien ja etäisyyksien ymmärtäminen, fysiikan soveltaminen luonnossa, oman lähiympäristön tutkiminen ja arvostaminen
Oppiaineet: biologia, fysiikka, maantiede
Ikäluokka: 8. luokka
Tavoitteet: Oppimiskokonaisuuteen soveltuvat osat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014
Kesto: 5 x 45 min tai 3 x 75 min
Kuvaus toteutuksesta:
Kohti tuntematonta -oppimiskokonaisuuden aikana oppilaat perehtyvät eläinlajien sopeutumiseen luovalla, tutkivalla ja erilaisia oppiaineita yhdistävällä tavalla. Johdatteluna ja aktivointina aiheeseen toimii WWF:n kuva, josta opiskelijat etsivät kuvaan piiloutuneet eläinlajit. Tämän jälkeen käydään läpi Himalaja-esimerkki, jossa kerrotaan uusien lajien löytämisestä kyseiseltä alueelta ja lajien nimeämisestä. Himalaja-esimerkki lisää aiheeseen globaalin aspektin, vaikka itse kokonaisuus keskittyy paikalliseen tasoon. Lisäksi esimerkki havainnollistaa sitä, että nykyäänkin löytyy joka vuosi uusia lajeja. Lajeja löytyy eniten tutkimattomilta alueilta esim. sademetsien syvyyksistä, mutta uusia lajeja löytyy silloin tällöin myös Suomesta. Oppilaiden kanssa pohditaan, miksi uusia eläin- ja kasvilajeja tutkitaan.
Skenaariovaiheen alussa mitataan oppilaiden ennakkokäsityksiä tuntemattomien alueiden ja lajien tutkimisesta. Lisäksi oppilaat saavat tehtävänannon, jonka mukaan oppilaat ovat tutkimusmatkailijoita, joiden tehtävänä on lähteä selvittämään Kielletyn metsän (tietty alue koulun lähiympäristössä) lajistoa. Tutkimusvaiheessa oppilaat jaetaan pienryhmiin, joista jokaiselle kerrotaan Kielletyssä metsässä asuvasta lajista aiemmin tehty havainto, joka ohjaa oppilaiden tutkimusta. Oppilaat tekevät ryhmissään tutkimussuunnitelman ennen luontoon lähtöä eli he päättävät, millaisia asioita aikovat lajin elinympäristöstä tutkia.
Oppilaiden tutkimuksen tukena luonnossa ja myöhemmin luokassa työskenneltäessä on tutkimusvihko, jonne merkitään tutkimustuloksia, havaintoja, omia päätelmiä ja ideoita. Tutkimusvihkoon kuuluva kartta auttaa hahmottamaan tutkimusaluetta ja sen avulla harjaannutetaan karttamerkkien ja suunnistamisen oppimista. Oppilaat voivat ottaa kuvia esimerkiksi älypuhelimilla tai tableteilla havainnoistaan.
Luonnossa ollessaan oppilaat tekevät lajin elinympäristön eli tutkimusvihon kartan alueella mittauksia (esim. lämpötila, äänet, vesipitoisuus, pH, valo) ja havaintoja. Oppilaat pohtivat lajin alueella olevia sopeutumisen kannalta välttämättömiä tekijöitä, kuten ravinnonhankintatapa, pesäpaikka, liikkumismuoto sekä eläimen ulkoiset ominaisuudet. Luonnossa oltaessa selvitetään, miten kaukana eläimestä elää ihmisiä.
Oppilaat kehittelevät mielikuvitusta ja itse tekemäänsä tutkimusta käyttäen oman Kiellettyyn metsään sopeutuneen eläinlajin. Suunnitellut lajit toteutetaan esimerkiksi muovailemalla tai piirtämällä. Lajit esitellään muulle luokalle ja keskustellaan, onko laji realistinen ja pärjäisikö se ominaisuuksiensa avulla luonnossa.
Päätöksentekovaiheessa pohditaan yhdessä tutkimusalueen lajien välisiä suhteita, lajin ja ihmisen välistä suhdetta, ihmisen vaikutusta lajiin, lajin merkitystä ihmiselle, lajin suojelun tarvetta ja lajin kohtaloa, jos ihminen tulisi alueelle.
Loppuyhteenvetona ja koontina pohditaan ihmisen sopeutumista erilaisiin muuttuviin ympäristöihin. Lisäksi voidaan pohtia kuvien (esim. aavikkokettu, punakettu, napakettu ja jääkarhu, karhu) avulla eläinten sopeutumista erilaisiin elinympäristöihin, tarkastelemalla esimerkiksi turkkia, korvia ja muotoa.
Liitteet:
Työskentelyohjeet (pdf-tiedosto)
Työskentelyohjeet (Word-tiedosto)
Spot the animals -kuva skenaariovaiheeseen
Linkki Yle-uutiseen, jossa kerrotaan Himalajalta löytyneistä uusista eläinlajeista
Lisätietoja:
Kokonaisuutta voidaan soveltaa lukioon laajentamalla tutkittavien eläinten elinympäristöjä omaa lähialuetta laajemmaksi. Voidaan tarkastella erilasia elinympäristöjä, kuten tundra, aavikko, trooppinen sademetsä ja pohtia niissä elävien lajien ominaisuuksia. Tällä tavalla kokonaisuuteen saadaan yhdistettyä lisää maantietoa. Samalla voidaan opiskella tai kerrata muun muassa kasvillisuusvyöhykkeitä, maapallon lämpötilaeroja ja sadantaa. Voidaan myös perehtyä eri alueille ominaisten tilastojen ja kuvaajien (sademäärä, lämpötila yms.) tarkasteluun ja niiden vaikutukseen alueen eläimille.